Top 10 similar words or synonyms for kautokeino

guovdageaidnu    0.846501

alattio    0.811531

palojoensuu    0.808328

mosjøen    0.803885

kaarasjoki    0.799351

alstahaug    0.798363

bonäs    0.793117

lemmijoki    0.792400

uuniemi    0.791730

ylikainuu    0.790650

Top 30 analogous words or synonyms for kautokeino

Article Example
Håvard Klemetsen Håvard Klemetsen (s. 5. tammikuuta 1979 Kautokeino, Norja) on norjalainen, uransa päättänyt yhdistetyn kilpailija.
Koutokeino Kunnan suomenkielinen nimi "Koutokeino" tulee pohjoissaamenkielisestä nimestä "Guovdageaidnu". Kunnan norjankielinen nimi "Kautokeino" puolestaan pohjautuu suomenkieliseen nimeen.
Koutokeino Koutokeinossa on kolme päivittäistavarakauppaa, joista kaksi, ketjukaupat Rema 1000 ja Coop Marked ovat keskustaajamassa, ja Nærbutikken-ketjuun kuuluva "Oves Varesenter" Maasin kylässä. Coop Marked -kaupan yhteydessä toimivat myös apteekki ja norjalainen alkoholijuomakauppa Vinmonopolet. Keskustassa on lisäksi norjalaisen Thon Hotel -ketjun hotelli, Kautokeino Villmarksenter -majapaikka ja Kautokeino Camping. Taajamassa on myös kaksi huoltoasemaa, ja paikallisessa kulttuurikeskuksessa on Maritex Gávpi -käsityöliike. Koutokeinossa on lisäksi kaksi ravintolaa; Boddu, Pitstop ja vielä lisäksi kahvila Kafé Vika.
Koutokeino Koutokeinossa vallitsee vahva saamelaiskulttuuri, ja kuntaa pidetään saamelaisuuden keskuksena. Koutokeinossa sijaitsevat mm. Saamelainen korkeakoulu ("Sámi allaskuvla") ja saamelaisten kansallisteatteri Beaivváš Sámi Teáhter. Pääsiäisenä Koutokeinossa järjestetään Koutokeinon pääsiäisfestivaalit ("Kautokeino påskefestival") sekä saamelainen laulukilpailu Sámi Grand Prix.
Johan Turi Johan Turi (nimi kirjoitettiin myös muodossa Johan Thuuri tai Johan Thuri; 1854 Kautokeino, Norja – 1936) oli saamelainen Ruotsin Lapissa Tornionjärven pohjoisrannalla, Laimolahdella eli Laimoluoktassa asunut kirjailija ja saamenkielisen kirjallisuuden uranuurtaja.
Nils Gaup Seikkailuelokuvan lajityyppiä edusti myös Koutokeinon kansannoususta kertovaa historiallinen elokuva "Kautokeinon kapina" (norj. "Kautokeino-opprøret"). Elokuva sai ensi-iltansa Tromssan filmifestivaaleilla 16. tammikuuta 2008. Suomen ensi-iltansa elokuva sai Sodankylän elokuvajuhlilla kesällä 2008. "Kautokeinon kapinan" jälkeen Gaup on ohjannut lastenelokuvan "Reisen til julestjernen" (2012).
Koutokeinon kansannousu Koutokeinon kansannousu oli Pohjois-Norjan Koutokeinossa (norjaksi "Kautokeino", pohjoissaameksi "Guovdageaidnu") 8. marraskuuta 1852 tapahtunut saamelaisten kansannousu. Kansannousu alkoi, kun joukko saamelaisia tappoi paikallisen kauppiaan ja nimismiehen, ja loppui toisen saamelaisjoukon vangittua kapinoitsijat. Kansannousun päätekijät Aslak Hætta ja Mons Somby tuomittiin kuolemaan kansannousun aikana tapahtuneista kahdesta taposta, tuhotöistä ja pahoinpitelystä.
Eurooppatie E45 Tietä on myös esitetty jatkettavaksi Alattioon (Alta) reittiä Kaaresuvanto – Palojoensuu – Hetta – Kautokeino – Alattio. Vuonna 2016 Suomen ja Norjan hallitukset tekivät Euroopan talouskomissiolle virallisen anomuksen tien jatkamisesta edellä mainittua reittiä Alattioon ja anomus hyväksyttiin samana syksynä.Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, koska jatko käytännössä toteutuu.
Anders Bureus Anders Bureus oli Ruotsin kuninkaan palveluksessa tehden karttansa kuninkaalleen. Vuoden 1626 kartalla Jäämeren rannikko koko Ruijan matkalta on merkitty Ruotsiin kuuluvaksi, mikä vastasi ehkä Ruotsin kuninkaan toiveita ja tavoitteita, mutta ei silloista todellisuutta. Yhtään paremmin eivät rajat ole Massa-Gerritszin-editiossa. Siihen rajat on piirretty Tanskan kuninkaan toiveiden mukaisesti, niin että Kautokeino, Inari, Utsjoki ja osa Enontekiötä oli liitetty Norjaan. Edition toimittajan Hessel Gerritzin tiedetään ollen yhteydessä Tanskan hoviin. Oikein rajat on piirretty Bureuksen vuoden 1611 Lapin kartalle ja Blaeun Lapin kartalle.
Saamelaiskielet Norjassa säädettiin laki saamelaiskielten asemasta vuonna 1990. Se määräsi kuusi Pohjois-Norjan kuntaa virallisesti kaksikielisiksi. Kunnat ovat Finnmarkin läänin Uuniemi, Teno (Deatnu, norjaksi Tana), Kaarasjoki (Karasjoki, Kárášjohka), Porsanki (Porsáŋgu, norjaksi Porsanger) ja Koutokeino (Kautokeino, Guovdageaidnu) sekä Tromssan läänin Kaivuono. Näistä neljässä saamelaiset ovat enemmistönä: Koutokeinossa 96 %, Kaarasjoella 94 %, Uuniemellä 75 % ja Tenossa 53 %. Lakia on kritisoitu siitä, että se ei vaikuta muualla asuviin saamelaisiin kuten eteläsaamen puhujiin.